Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘suuri pesu’

Lemmenjoen kullan tarina liittyy läheisesti Ivalon kullan historiaan.

Ensimmäinen suuri kultaryntäys Ivalonjoelle alkoi v. 1869. Vuotta myöhemmin Lemmenjoki esiintyi ensimmäisen kerran kullan yhteydessä. Alkuperäinen saamenkielinen nimi Leammejoki tarkoittaa tyyntä ja rauhaisaa.

Kultaryntäys alkoi Lemmenjoella v. 1870

Sitkeät lapinpojat ”uran” uurtajina

Vuoden 1945 elokuussa kolme saamelaisveljestä Uula, Niila ja Veikko Ranttila miettivät mitä tehdä ja miten tienaisivat elantonsa sodan jälkeisessä lapissa. Veljekset muistivat isänsä, Matti Ranttilan, kertoneen että oli löytänyt kullan merkit Lemmenjoen latvoilta. Niinpä he päättivät lähteä tarkastamaan asian. Perille päästyään he tekivät lukemattomia koemonttuja vielä saman syksyn aikana ja löysivätkin pikkuruisia ”hengettömiä”.

Kulta piilossa peruskallion rakosissa

Saamenveljekset kuitenkin totesivat ettei näin pienillä määrillä palkoille pääse. Vielä viimeiset koemontut nykyisen Morgamjoen varrelle ja sitten saisi homma riittää.

Ranttilan veljekset eivät tienneet vielä silloin yhtä tärkeätä seikkaa alueesta eli kultarakeet olivat pohjassa, aivan peruskallion rakosissa tai sen läheisessä moreenisorassa, mihin ”suuri pesu” sen jossakin jääkauden vaiheessa oli kasannut.

Kauhaise pintaa syvemmältä…

Veljekset tekivät saman virheen kuin kullanetsijät 40 vuotta aiemmin, huuhtelivat maata liian läheltä pintaa.

Sitkeitä lapinpoikia kun olivat, niin jatkoivat vielä tovin siinä toivossa että jos kuitenkin löytyisi… Se oli erittäin hyvä päätös. He osuivat sattumalta paikalle, missä peruskallio kohosi hyvin lähelle pintamaita ja parilla lapiollisella he saivat muutaman gramman kultanäytteen Morgamjoen aarteesta.

Parilla lapiollisella  muutaman gramman kultanäytte Morgamjoen aarteesta

Kultaryntäys ja kultaromantiikka

Seuraavina parina vuonna alueelle saapui kaikenkokoisia, -näköisiä, miehiä ja naisia eri puolilta Suomea ja osa kauempaakin onneansa kokeilemaan. Nämä kaikki seikkailijat olivat osaltaan luomassa tuon asumattoman kairankolkan outoa ja romanttista historiaa.

Petronella

Paljon rikkaita muistoja ja tarinoita on saanut aikaan mm. hollantilainen lehtinainen Petronella (Sylvia Petronella van der Moer) Hänen nimensä voi tavata useassa eri yhteydessä tänäkin päivänä, esim. Ravintola Petronella Saariselällä.

Ei toki sovi vähätellä monia muitakin henkilöitä ja mielenkiintoisia tarinoita, joista osa on onneksi kerätty kirjoihin ja kansiin.

Mainokset

Read Full Post »