Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘luttojoki’

Ensimmäinen valtaus Saariselän alueella

Maanmittausoppilas Johan Albert Piponius Alavieskasta oli Saariselän kultahistorian ensimmäinen valtaaja (v 1871). Valtaukseltaan, joka sijaitsi hyvin lähellä nykyistä hotelli Tunturia, hän ilmoitti löytäneensä kultaa 329 g. Piponius ei tosin ollut Luttojoen ensimmäinen eikä myöskään viimeinen kullankaivaja.

Ensimmäinen valtaus sijaitsi nykyisen hotelli Tunturin paikkeilla, Luttojoen yläjuoksulla.

Kultahistorian ensimmäinen sankari ja konna

Vaskooli, jossa on kultahippuja

Ennen Piponiusta Luttojoen kullan oli löytänyt kultahistorian ensimmäinen sankari ja konna, nimismies Conrad Planting.

Kullan merkit Ruijan polulla

Virkamatkallaan (v 1865) hän vaskasi kullan merkit Ruijan polun varrelta Luttojoen latvoilta, nykyisen Saariselän kylän kohdalta. Hän ilmoitti asiasta vuorihallitukselle.

Planting oli perehtynyt kullanhuuhdontaan 1800 –luvun puolivälissä, ollessaan Kuusamon nimismiehenä. Siellä hänen opastuksellaan tehtiin suuria tuloksettomaksi jääneitä kultatutkimuksia.

Kaksi kiloa kultaa Saariporttikoskelta

Planting oli muuttanut Kittilään kruununvoudiksi, kun hänen luokseen tuli (v 1869 kesällä) kaksi merimiestä Jakob Ervast ja Nils Lepistö. He toivat nimismiehen eteen kaksi kiloa kultaa, jonka olivat löytäneet Ivalonjoen Saariporttikoskelta eli nykyisen Kultalan kohdalta.

Senaatin erikoislupa kullanetsintään

Ervastilla ja Lepistöllä oli senaatin erikoislupa etsintään. Tämä lupa edellytti löydösten ilmoittamisen viranomaisille, jolla asialla he olivat. Merimiehet olivat saavuttaneet unelman, jota Planting oli vuosia turhaan etsinyt eripuolilta lappia.

Valtasi valtauksen omiin nimiinsä

Hän komensi miehet läänin kuvernöörin virastoon Ouluun, jonne oli pitkä ja vaivalloinen matka. Tällä välin hän teki omiin nimiinsä valtausanomuksen Ivalojoen Saariporttikoskelle.

Tästä aiheutui neljä vuotta kestänyt oikeustaistelu valtauksesta ja sieltä löytyneestä kullasta. Planting hävisi taistelun. Merimiehetkään eivät voitosta hyötyneet, sillä valtio otti Kultalan alueen haltuunsa ”tieteellistä tutkimusyötä” varten.

Merimiehet olivat saavuttaneet unelman, jota Planting oli vuosia turhaan etsinyt eripuolilta lappia.

Kultaryntäys kesti pari vuosikymmentä

Varsinainen ”kultaryntäys” alkoi v 1870 ja kesti parisenkymmentä vuotta. Keskuspaikkana pidetään Laanilan aluetta, vaikka onnenonkijoita riittikin ympäri lappia.

Aktiebolget Prospector

Yksityisrahoitteinen Aktiebolaget Prospector perustettiin v 1901. Sen omistuksessa oli vuosisadan alkuvuosina yli 450 valtausta. Laanilan lisäksi mm. Hangasojalla, Lutolla ja Tolosjoella.

2400: J.J. Sederholm, 8.9.1902, GTK, Vanhatkuvat nro 2400 "Juho Niilonpoika Pekkalan (eli Kyrön) valtaus v. 1887"

Tutustu alueeseen Laanilan kultareitillä

Erään kullankaivajan, Henrik Kerkelän, valtaus jäi myös pysyvästi ja näkyvästi kultahistoriaan. Valtauksella sijaitsevien rakennusten jäänteitä on vielä nähtävissä Vähä-Hangasojan rannalla kuten myös erikoinen valkoinen kvarstikallio, jonka rakosissa huhuttiin olevan kultaa.

Valkoisessa kvarstikalliossa huhuttiin olevan kultaa.

Prospektorin reitti

Tänä päivänä tuohon alueeseen voi tutustua 2 km:n (Laanila-Prospector-Laanila) Prospektorin reittiä pitkin. Kannattaa ottaa taskulamppu mukaan, sen valossa on hyvä kurkistaa 50 metriä syvään kaivoskuiluun. Kuilun päälle on rakennettu päivätupa.

Laanilan Kievari kultareitin varrella

2521: J.H. Saarinen & all, 1902-1903, GTK, Vanhatkuvat nro 2521 "Oy Prospektor Ab:n pääkonttori Laanilassa"

Laajemmin kultahistoriasta kertoo 7,6 km:n Laanilan kultareitti. Kultayhtiö Prospector tuli ja meni, mutta sen päämaja jäi paikoilleen Laanilaan, nykyisen metsäntutkimuslaitoksen kohdalle, nelostien länsipuolelle.

Päämajasta tuli moneksi vuosikymmeneksi Laanilan Kestikievari.

Kivekäs yhdisti kullankaivuun ja matkailun

1920 –luvulla Laanilan, Sotajoen ja Ivalojoen alueella vaikutti kullankaivaja-rakennusmestari Heikki Kivekäs. Hän oli ensimmäinen joka yritti yhdistää kullankaivuun ja matkailun.

Haaveena terveyskylpylä Luttojoen törmälle

Kivekäs haaveili suuren parantolan (tai pikemminkin terveyskylpylän) rakentamisesta Saariselän pohjoisosiin. Aittaniemi Luttojoen rannalla, Tammijärven lähellä, oli hänen valitse ”täydellinen paikka” terveyskylpylälle. Suunnitelma ei toteutunut alkua pidemmälle.

Hankkeesta muistuttamaan jäi, nykyäänkin Tammijärvelle vievä tie sekä isot kasat hirsiä joita tulevien vuosikymmenien aikana nuotioissaan polttelivat kalastaja ja metsästäjät.

Katoava kultaperinne nousi uuteen arvoon

1960-luvun lopulla kun kultaperinne oli katoamassa eikä sitä ollenkaan arvostettu, saapui Laanilaan helsinkiläinen opettaja Erkki Kaikkonen. Hän perusti valtauksen Luttojoki-varteen, nykyisen Tunturihotellin läheisyyteen, samoihin maisemiin missä kultaa vaskasivat Piponius ja Planting lähes sata vuotta aiemmin.

Erkki Kaikkonen on sittemmin tehnyt pitkän uran kullankaivajana ja kultaperinteen opastajana, opastamalla Saariselän matkailijoille rännittämistä ja vaskausta.

Siinä sivussa on valtauksensa ympärille kohonnut Saariselän matkailukeskus.

Read Full Post »