Ainutlaatuinen Granuliittikaari pyyhkäisee yli pohjoisen lapin
Saariselän tunturialue on osa ainutlaatuista granuliittikaarta, joka alkaa itärajan takaa ja ulottuu u-kirjaimen muotoisena kiilana Tenojoelle. Granuliitti on vaalea, aaltoilevasti juovainen ja kiteisliuskeinen kivilaji, joka koostuu kvartsista, maasälvästä, granaatista ja kiilteistä.
Granuliittia ei esiinny Suomessa missään muualla
Saariselän kallioperän yleisimmät rakennusaineet
Maasälpä kallioperässä ja koruna
maasälpä on kallioperän kivilajien yleisimpiä rakennusaineita. Ominaista on sileät ja hieman peilaavat lohkeamispinnat. Käytetään korukivenä, lasin valmistuksessa sekä keramiikkateol
lisuuden raaka-aineena.
-
spektroliitti, Suomen tunnetuin korukivi
- amatsoniitti, antaa vihreän värin vihreälle graniitille, josta valmistetaan esim. kivitasoja
- kirjomaasälvän pinnan kvartsisulkeumat näyttävät arabialaiselta kirjoitukselta maasälvän pinnalla
Kvartsin monet muunnokset, esim. vuorikide ja ametisti
Kvartsi on maankuoren yleisin mineraali. Se on myös hyvin yleinen korukivilaatu. Tunnetaan monenlaisia muunnoksia, jotka eroavat toisistaan väriltään tai kiteytymismuodoltaan.
- vuorikide, läpinäkyvää ja väritöntä. Kauneimmillaan ehjinä kiteinä joita jo antiikin kreikkalaisetkin pitivät arvossaan ja antoivat näille ”jääkiteille” nimen krystallos.
- ametisti, violetti tai purppura väri ovat voimakkaimmillaan kiteiden kärjissä. Luoston Lampivaarassa on tämän hetken merkittävin ametistiesiintymä.
- savukvartsi, savunruskeaa ja –harmaata, esiintyy yleensä kallioiden onkaloissa kiteinä, vuorikiteen ja ametistin tapaan. Lampivaarasta on löytynyt myös savukvartsia.
-
lumikvartsi ja maitokvartsi, valkeita, läpikuultavia. Näitä kvartseja on soran seassa Saariselän lenkki- ja luontopoluilla.
- keltakvartsiksi sanotaan lumikvartsia, joka on esimerkiksi raudan vaikutuksesta värjäytynyt keltaiseksi. Normaalisti keltainen väri on voimakkain kiven ulkopinnassa, joskus värjäytyminen on ollut niin tasaista, että kappale on kauttaaltaan tasaisen keltainen.
Appelsiinin näköistä keltakvartsia esiintyy Saariselän lenkki- ja luontopolkujen varrella irtokappaleina.
Kyyhkynveren punainen Granaatti, lapin jalokivi
Granaatti on kaunis, kyyhkynveren -punainen lapin jalokivi, tosin monia värimuunnoksia on tälläkin kaunottarella. Granaatit ovat usein isäntäkivessä kiinni ja näkyvät siinä kauniisti muodostuneina, särmät terävinä ja pinnat sileinä kuin ne olisivat siihen paikkaan hiottuja. Granaateissa on paljon sisäisiä, ohuita halkeamia ja sen vuoksi niitä on vaikea irrottaa isäntäkivestä ehjinä. Mutta kuka tietää…jossain se iso, irrallinen lapin jalokivi odottaa löytäjäänsä.
Metallien kuningas Kulta
Ensimmäinen metalli, jota ihmisen tiedetään käyttäneen
Kullan kemiallinen merkki on Au, joka tulee latinalaisesta nimestä ”aurum”. Auringon ja kullan väliseen yhteyteen on uskottu kautta aikojen. Kolumbuksen päivinä eli usko, että kulta syntyy auringon taivaallisesta paisteesta. Uskomuksen mukaan piti kultaa löytyä Kauriin ja Kravun kääntöpiirien väliltä, paistaahan aurinko sinne voimakkaimmin. Kulta mainitaan Raamatussa ja se on ensimmäinen metalli, jota ihmisen tiedetään käyttäneen. Aikaisimmat kullanetsintää kuvaavat kirjoitukset ovat Egyptistä neljän vuosituhannen takaa. Kulta on metallien kuningas. Kullan sähkönjohtokyky on ilmiömäinen eikä kulta myöskään ruostu.
Lapin kullan historia
Kullankeltainen jalometalli, kulta, on kiehtonut Ihmismieltä jo vuosisatoja ja tehnyt Lappia tunnetuksi Suomessa sekä maamme rajojen ulkopuolella. Lapin kullan historia katsotaan alkaneen 1800-luvulta ja siitä on kerrottu erillisissä artikkeleissa